Matkaan lähdettiin Parkanosta klo 02.45. Paitsi Taika joka jäi onnellisena nukkumaan isännän viereen. Se sai viettää päivän autoa korjaillen ja olikin illalla sen näköinen :) Ensimmäisenä kohteena Kankaanpää, josta kyytiin hyppäsivät Miia sekä pinser Tico ja jacrus Sira. Sitten Laviaan hakemaan itse kisakonetta. X-rotu Niko ei ollut millänsäkkään vaikka kello huiteli neljää vaan tyylilleen uskollisena ei olisi voinut käydä edes aamupissalla, ettei vaan jää matkasta. Sitten suunnattiin Ylöjärvelle auton vaihtoon. Matkalla nähtiin "vain" yksi peura, vaikka koko matka puhuttiinkin hirvistä. Tosin kuski pelästyi enemmän repsikan kiljahdusta kuin itse peuraa... Auton vaihdon jälkeen suunnattiin vielä Onkiniemen koirapuistoon. (Kiitos Tampere, teillä on valot puistossa!) Sen verran virtaa riitti koirissa, että puoli tuntia vierähti kuin siivillä. Etenkin Siran jatkuvat yritykset saada Spii kiinnostumaan itsestään olivat aamutuimaan hyvinkin piristävää katsottavaa. Turkuun saavuttiin ajallaan, puoli yhdeksän.
Nikon ensimmäiseen rataan olin enemmän kuin tyytyväinen. Tulos 10vp aika -6,07. Puomin kontaktikokeilu meni vähän toisin kuin olin kuvitellut, siitä siis 5 ja yksi rima alas, omasta virheestä ja toinen 5. Muuten sujui niinkuin pitikin. Sijoitus 18/36. Toisella radalla Miia ohjasi Nikon niin ikään tulokseen 10vp, aika -1,29. Yksi rima ja yksi kielto. Muuten upea suoritus ekalla yhteisellä radalla. Tervemenoa Porin PiirM-kisoihin! Sijoitus 21/42. Hyppärillä rimat 65cm ja olin valmiiksi varautunut rimojen lentelyyn. Salme Mujunen olikin tehnyt aikaslailla kinkkisen radan. Tuloksia taisi tulla 10. Niko suoritti radan 10 vp ja aika -6,58. Kaksi rimaa takaa hypäten alas, mikä olikin aikalailla odotettavissa. Ansat vältettiin ja mutkat päästiin kunnialla läpi. Sijoitus 9/40. Hyvä Niko!
Niiman synttäripäivään kuului isompien mustien ratojen katselua sekä muutama putki sekä kepit. Lahjaksi saatu nahkapatukka osoittautuikin oivaksi palkaksi, etenkin kun putki kuumentaa plikkaa aikalailla. Kova hinku oli Niimalla kentälle, eikä se millään olisi halunnut vain istua ja katsella kun muut suorittivat. Etenkin hyppärin 4 putkea saivat aikamoisen kuumumisen aikaan. Muutaman muistutuksen jälkeen hiljaakin oltiin vaikka paikalla olo ei nyt ollut ihan paikallaan... Mutta pääasia että oli hiljaa, yksi Niko riittää :)
Ens alkuun maneesi kaikkine kaikumisineen ja ihmisineen oli aika jännittävä paikka. Tosin kun niiltä ihmisiltä sai nakkeja ja lihapullia (synttäreiden kunniaksi), alkoi jännityskin kaikota. Siran kanssa painittiin ja tutustuttiin elämään "kolmosen koirana".
Patukasta innostuneena, koiteltiin pihalla putkea. Ja voi sitä vauhtia. Syöksyi kuin hullu putkeen ja samalla vauhdilla ulos. Vaihtelin lähetyskulmia ja vastaanottopaikkaa, on se nopee. Huh. Joka kerta putkesta suoraan käteen ja lähetyskin onnistui huonommistakin kulmista. Kepeille sille on tullut joku ahaa elämys. Osaa kyllä, kunhan keskittyy. Vauhtiakin alkaa olla aika kivasti. Tämä pitäs aina ottaa treeneissä ensin, kun sillä oikeasti on sitä intoa ja virtaa, enemmän kuin tarpeeksi.
Takaisin lähdettiin viiden pintaan. Auran ABC:n ja Lavian kautta Kankaanpäähän johon Miia Tico ja Sira jäivät. Sadetta uhmaten kävimme vielä Niinisalossa juoksemassa loput virrat pois. Perillä Parkanossa piti Niiman vielä rehata Taikan kanssa. Mutta uni tuli silmään aika nopeasti ja tasainen kuorsaus kuului lattialta.
Kumma juttu, miten sitä aina jaksaa innostua kisareissuista, vaikka ne ovat aina lähes 24 tuntisia. Ja mukana yksi kisaava koira ja 5 muuta. Ei ainakaan kannustusryhmää puutu. Täytyy kyllä todeta, että hullu täytyy olla, mutta kai sitä neljän koiran kanssa pitää olla enemmän tai vähemmän hullu muutenkin.
Kommentit