Lähdettiin sitten episretkelle Volvo täynnä koiria. Porukan vaatimaton tavoite oli tuoda kahdet palkinnot kotiin. Yllätys oli suuri, kun puolet tavoitteesta täyttyi. Jenna ja Nelli saavuttivat ekalla kisaavien radalla tuloksen 5, ajalla -8, jotain. Go Mummu!
Niima starttasi mölliluokassa. Ihan huippu rata, mutta ohjaaja sohelsi jotain omiaan takaakierrolla ja koira tuli ohi. Enpä jäänyt korjailemaan, tästä siis 5 + HYL (20vp).
Tokalla radalla olikin niin pimeää, että Niima pomppasi puomilta alas, kun tuomari rynnisti rinnalle... Hui kun pelästys. Muutenkin rata oli sellaista kummallista sähellystä. Koira yritti, mutta oli aina niin mahdottomissa paikoissa, että pelastus oli ihan mahdoton. Mutta tyytyväinen oon silti pieneen koiraseen.
Varsinainen hupi pätkä alkoikin sitten medikisaavien radalla. Jenna oli Nellin kanssa jo lähdössä radalle, kunnes jotenkin kohelsi polvensa johonkin / jotenkin? Voisko olla epämääräisempää. Mä sitten hetken mielijohteesta, rataan tutustumatta päätin leikkiä Jennaa yhden radan verran. Olihan siellä muutama ylläri kesken rataa, kun ei ne esteet olleetkaan ihan kuin olin ajatellut. Mutta maaliin selvittiin reilu kolme sekuntia alle ihanne ajan, ja vitosen virheillä. Ennen Ata Nellin oli pakko moikata tuomaria, kun oli ekalla radalla jäänyt epähuomiossa tekemättä. Muurin päällä jo koirasta huomas, että se on jotain suunnittelemassa, kun sille tulee sellainen valloittava Nelli-ilmiö.
Mutta ei sen väliä, kun oli niin kovin kivaa  :D