Sunnuntaina 6. päivä Nero ja Spii reissasivat Niiman komppaamana Noormarkkuun WeCAn hallille liitelemään. Luvassa kaksi rataa ja tuomarina Kati Wala.
Eka rata oli aika selkeää menoa, alussa kahden hypyn jälkeen A, jolle ei kuitenkaan menty vaan käännettiin vasemmalle viistoon puomille. Tähän ne suurimmat kompakohdat sitten jäivätkin. Mukava rata kaikenkaikkiaan. Spiin vuoro oli ensin. Spiiksi harvinaisen rentoa ja reipasta meininkiä. Alun ajattelin mennä ensin valssilla, mutta päädyin kuitenkin takaaleikkaukseen puomilla joka plikkaa ajatellen on huomattavasti parempi teko. Ainoan valssin tein keppien jälkeen joka sai aikaan jo pienimuotoista epäröintiä Spiin puolelta. Jäljellä siinä vaiheessa enää kuitenkin loppusuora jonka tyttö tuli mallikkaasti. Mielessä kyllä kävi ajatus, että se vetää pituudesta ohi kun vedätin aikalailla... Mutta hyvin tuli kun muistin katsella missä neiti painelee. Tulos rv. 0 ja aika -2,15. Spiikun toinen nousunolla on tosiasia! Edellisestä ehtikin kulua tasan vuosi  :)
Toinen rata oli jo "tyypillistä" Spiitä. (Kyllä mä väkeni tunnen...) Alun kolme valssia ja lentokeinu tekivät plikalle sen verran hallaa, että liikkui kuin täi tervassa. Videolta se ei tosin näyttänyt ihan niin pahalta miltä tuntui. Mutta tuommoset "kontrolliradat" ei sovi Piskulle sitten alkuunkaan. Se vetää niistä aivan lukkoon. Mutta täytyy päivään olla silti tyytyväinen.
Neron kisat menivät aivan totaalisesti yli odotusten. Ekalta radalta tulos rv. 5 ja aika -2,41. Neron ensimmäinen ihanneajan alitus! Go Neeppa!! Toka vika este oli muuri josta poika polkaisi palikoista vauhtia, tyypillistä... En muitanut käskyttää kunnolla. Siltikään rata ei harmita yhtään, aivan mahtavaa! Tokalla radalla poika näytti sitten parastaan. Tiukille se nollan ottaminen meni, mutta nolla ku nolla. Rv. 0 ja aika +0.09. Eipähän oo enää kisakirja tyhjä!
Neron kanssa pitäis nyt päästä muutamiin hallikisoihin kokeilemaan oliko tuo radalta poistumattomuus vain yhden kerran ihme, vai onko se oikeasti oppinut jotain  :)  Ehkä sitten voisimme kesällä lähteä uloskin kisailemaan...
Niiman käytös taas kiitettävää. Alkaa jo pikkuhiljaa ymmärtämään että radan reunalla olaan hiljaa, vaikka kivaa olis olla siellä itsekkin. Muutamille vastaantulijoille piti päästää ääniä, mutta hiljenee kyllä suht nopeaan ja pysyy hiljaa.