Kaiken jahkaamisen ja vääntämisen jälkeen päädyin kuja ja vinokeppien yhdistämiseen. Ja vaikka treenailua on takana vasta viikko, en ikinä olis kuvitellut nappulan hoksaavan homman noin nopeasti.
Alkuun siis kujaa vinokepeillä, namikippo päässä odottamassa. Tätä molemmilta puolilta, remmin kanssa. Tästä lähdettiin kaventelemaan ja aika nopeasti - niinkuin Mariakin sanoi - päästiin vinokepeille. Kepit edelleen leveällä ja saavat ollakkin, onhan lapsi vielä nuori. Lähetyksiä eri kulmista, eri puolilta. Tarttis vaan saada appari, että siedättyis heti mun eri paikkoihin. Tosin eipä tuo paljon huomaa mua muutenkaan kun on niin lujaa menossa namikupille. Remmi on ollut tuntumalla koko ajan, että oppii tekemään töitä päästäkseen päämääräänsä. Kepit voi olla syksyllä aika makeet, kun nyt vaan maltan rauhassa treenata ja olla kiirehtimättä.