Niima liiteli jälleen ProCanis -hallilla Mari Aaltosen opissa tiistaina 4.3. Tällä kertaa mukana oli Jenna ja Nuka.
Rata sinänsä ei ollut kovin vaikea, ja ensimmäistä kertaa mullekkin tuli olo, että kyllä me tästä selvitään. Joo, niin just! Meitin matka tyssäsi jo ekalle esteelle. Tarkoitus oli jättää koira ekan esteen taakse, ja mennä kutsumaan toisen taakse. Esteet olivat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Niiman mielestä piti tulla suoraan mun luo, eikä mitenkään voi hypätä estettä koska sehän on ihan eri suuntaan... Namikupilla mentiin muutama kerta, että päästiin eteenpäin. Tätä treenaamaan!
Toisena tehtävänä oli kaksi takaa kiertoa peräkkäin. Ollaan treenattu hienosti irtoava koira namikupilla, koska kaarrokset oli "hieman pitkiä" ja koira selvästi haki namia esteen takaa. Tiukempaa käskytystä ja haltuun ennen estettä, niin johan alkoi pelittää. Ohjaaja kun vaan vielä oppisi lähtemään liikkeelle ajoissa, niin toinen takaa kiertokin onnistuisi paremmin. Lopuksi kyllä saatiin onnistumaan hienosti. Toisen takaa kierron jälkeen piti spurtata kaksi hyppyä joista perimmäiselle Niima irtosi ihan ok. Palkattiin tähän ja otettiin puomi erillisenä.
Puomin jälkeen putken väärään päähän, ensin valssilla sitten vekittämällä. Molemmat nätisti. Putken jälkeen hyppy ja takaa kierto, heti perään hyppy jolla piti ennakoida käännös ja taas putken väärään päähän. Nämä meni yllättävän hyvin. Putkikin mentiin joka kerta oikeasta päästä. Hyvä me!
Putken jälkeen rengas, kaksi hyppyä ja putki. Ohjaajan piti juosta ansa esteiden takana ja ohjata koira An takana olevaan putkeen. Ylläri pylläri, odottelin taas koiraa putkelta, ja Allehan se meni kun en ollut ajoissa paikalla. Toisella kertaa piti sitten tsempata ja meni niin hienosti. Itse oikaisin aika lailla, en edes jäänyt katsomaan meneekö renkaalle ja ehdin hyvin työntämään sen putkeen. WOW!
Puomilla katsottiin länkien paikkaa ja suoritusta yleisesti. Vaikka ei olla päästy puomia treenaamaan kuin se kaksi kertaa, oltiin ilmeisesti saatu jotain aikaan, koska nyt se kuulemma näyttää aika lailla siltä miltä sen kuuluisikin. Länkiä likka ei ihmetellyt lainkaan vaan sukelsi kiltisti läpi ja tuli sillä Niimalle suurella apinan raivolla loppukontaktille ja nökötti siinä kunnes sai vapautuksen. Heijjee!!

Ja taas sitä yhteenvetoa.

• Aina ei tarvitse hypätä kohtisuoraan ohjaajaa päin. Namikippoa tähän harjoitukseen.
• Länkiä jatketaan puomilla, namikippo loppuun. Enemmän draivia pitää vielä saada!
• Niima kun menee treeneihin, se vaan treenaa. Siellä ei hengailla muiden kanssa, ei ennen eikä jälkeen. Kaikki mitä tehdään on hauskaa MUN kanssa! Josko tällä saataisiin se "hengailumeininki" pois tutussa paikassa treenaamisesta.
• Jatketaan leikkimisen opettelua. Nyt oli jo Nukan narupallo ihana ja taisteli siitä. Hyvä!
• Myös käteen tuloa ja siinä pysymistä pitää harjoitella. Palkka kädestä haltuunotoissa -> on sitten syy tulla siihen käteen.
• Ratojakin voidaan jo mennä. Kunhan vaan ohjaaja ihan tosissaan ohjaa eikä haahuile!
• Edelleen treenit suunniteltava etukäteen!
• Kontakteja voipi pikkuhiljaa laitella radalle. Yksi kontakti / rata. Se tehdään kunnolla ja siellä vietetään aikaa, sekä palkataan ruhtinaallisesti!

Taas tuntuu siltä, että me voitaisiin sittenkin päästä starttaamaan huhtikuussa, mutta se vaatii kyllä jo aika onnistuneita treenejä. Ja etenkin sitä rataharjoittelua.

Kotimatkalla poikettiin vielä reviirillä tutkimassa paikkoja ja koirat saivat siinä samassa hengailla lumessa.
Kuvat by Jenna.