Todellakin, kun hotelli on varattu vasta torstaista alkaen, kannattaa matkaan lähteä vasta torstaina. Tai sitten ei. Matka Honkajoelta Turkuun voi olla hyvinkin pitkä ja mielenkiintoinen. Kaikkien kommellusten ja muiden kivojen terassireissujen jälkeen saavuimme Turkuun klo 22. Matkalla mukana Miia, Niima, Spii, Giga, Taika ja Sira. Jokseenkin turhauttavaa soitella läpi retkeilymajoja, hotelleja tms. tuohon aikaan illasta. Joko oli täyttä, tai eivät huolineet koiria. Sadas soitto tärppäsi, ja pääsimme koko lauman kanssa sisätiloihin nukkumaan. Vaikka väki oli selvästikkin väsynyttä, Sira piti huolen että nukkumaan ei kuitenkaan kellään ollut asiaa. Sen mielestä oli leikin aika. Ei muuten ollut.
Aamulla koko konkkaronkka Gomakkiin hoitoon ja Niiman kanssa suunnattiin Koirakondiksen hallille Ann Croft -seminaariin. Luvassa olisi tiukkaa ohjausasiaa, ihan koko päiväksi. Asiasta teki huvittavaa se, että tosiaan treenasimme tasoisessamme ryhmässä, esim. Jaakko Suoknuutti ja Zen ihastuttivat läsnäolollaan. Toisaalta oli ihan lohdullista huomata, että heilläkin oli ongelmia siinä missä muillakin !? Mittakaava vaan oli hieman pienempi.
Ihan älyttömästi tuli ajateltavaa, vaikka koko päivää ei Niima jaksanutkaan. Ann tykkäsi koirasta, oli hänen mielestään rehellinen ja tunnollinen. Ja osaa paljon enemmän kuin I give her credit for. Ja osasihan se. Ihan uskomattomia, pieni böögiäinen  :D Ajatuksia herätti paljon Ann:n täysin erilainen ohjaustyyli, kuin mihin täällä suomessa on totuttu. Koirat opetetaan alusta asti itsenäiseksi. Ja ehdollistetaan niitä erilaisille linjoille. Paljon hyviä vinkkejä saatiin kotiin viemisiksi. Etenkin irtoamista ja takaaleikkauksia ajatellen.
Illalla palautin Niiman hoitoon ja varaastin Gigan mukaani  :D  Pentuliino pääsi mukaan Caribialle. Illalla sitten polskittiin, laskettiin mäkeä ja uudelleen mäkeä -renkaalla ja ilman, pimeässä ja valoisassa. Ruokailun kautta sänkyyn ja siihen se sitten loppukin. Hitsi, kun on huono kunto  :D  Harjoituksen puutetta.
Perjantai aamuna suuntasimme Gigan kanssa saman tädin oppeihin. Klinikalla keskityttiin kontakteihin ja taasen olimme saaneet arvoistamme seuraa, kuten Savikon Sepon (jonka kameraa kantaisin varmaan vieläkin, ellei se olisi ollut tiellä kun piti Gigan kanssa lähteä hommiin). Ann:n kommentit Gigasta olivat extremely perky and motivated long legged puppy. She's expected to be very fast and independent in the track. Basic training and motivation training done very well. Ollaan me siis jotain tehty oikeinkin  :D
Rotuvalinta on ilmeiseti tehty oikein hyvin, koska neuvoja saatiin myös muilta koulutukseen osallistujilta, sekä järjestäjiltä. Salosen Nooran vinkkejä ollaankin jo kokeiltu, ja kiitos, ne toimii !!
Paljon ajatuksia heräsi kontakteista, ja Giga varmaan tullaan opettamaan -jos ei nyt ihan samalla -niin pohjautuen samaan metodiin. Etenkin keinu, joka on muutenkin pistänyt mietityttämään tässä lähiaikoina.
Paluumatkalla hain Miian ja niin kovin kauniit koiran Natalialta trimmistä. Gigakin pääsi käsittelyyn, joskaan se ei nyt niin kovasti tainnut sitä edes kaivata. Käyttäytyi kuitenkin oikein mallikaasti, joten pointsit Gigalle siitä.
Oli ihan hukea reissu, joka herätti kyllä siihen malliin ajatuksia ja mietteitä, että menee vielä viikko jos toinenkin, ennenkuin päässä selviää taktiikka opettaa Gigasta the agikoira.